torstai 8. joulukuuta 2016

Kirpputoreista ja antikvariaateista

Alunperin tämän kirjoituksen tarkoitus oli toimia kierrätyksen, kirppiksien ja antikvariaattien puolestapuhumisena – mutta teema kääntyikin päälaelleen.

VAROITUS: teksti sisältää provosoivaa ja ronskia kielenkäyttöä

Mä oon aina käynyt kirppiksillä, välillä vähemmin löydöin, välillä enemmin, välillä oon lähtenyt tyhjin käsin ja välillä kassit heiluen. Eikä mua oo ennen häirinnyt jos oon joutunut lähtemään tyhjin käsin, mutta nykyään se ärsyttää. Syystä että se on toistuvaa. Lahden kirppistarjonta on niin köykäistä, että se suorastaan ärsyttää. Toisaalta taas jos olet itsenäisyyspäivän aattona menossa kirppikselle ja se ei ole nettisivuillaan ilmoittanut poikkeusaikatauluja, olettaisi sen olevan normaalisti auki? Vaan eipä ole ja heilut sitten turhan päiten oven kahvassa.

Itsenäisyyspäivän jälkeisenä keskiviikkona menet uudelleen roikkumaan siihen samaiseen oveen ja tällä kertaa se aukeaa. Heti sisään astuessasi haistat mojovan paskan käryn, mutta koska jo toistamiseen tulet kirppikselle bussilla, etkä halua tehdä sitä turhaan, astut sisälle odottavaisin mielin. Vaan paskan käry leijailee kirppiksellä sen jokaisessa nurkassa. Yrität keskittyä hyviin löytöihin, mutta joku tuuletusvekotin pitää sellaista meteliä, että vaikka olet lapsuudesta saakka puolikuuro, kuulisit sen kuolleenakin. Sitä saatanan huminan ja korvia riepovan ulinan määrää.

Ollaanhan me joskus hyviä löytöjä tehty, Kissa sisälläni (huuto.net), Muumien suuria ja pieniä seikkailuja (kirppis), Vaarallinen juhannus (huuto.net), Muumipappa ja meri (facebook-kirppis)

Olit etukäteen miettinyt kiertäväsi kirppiksen kahteen otteeseen, mutta koska et halua kärsiä loppuiltaa tinnituksesta, katselet pöydät läpi suht tarkkaavaisesti, että kertakierros riittäisi. Jokainen pöytä tuntuu olevan pulloillaan aivan karmeaa tavaraa, tavaraa jota et ottaisi vaikka ilmaiseksi saisit. Kurki pöytiin epätoivoisena, josko jotain. Et halua lähteä tyhjin käsin kotiin. Kaikki tavarat näyttävät perseestä revityiltä, joten yrität löytää edes kirjoja. Hyväkuntoisia, kiinnostavia kirjoja. Päädyt ostamaan yhden hömppäpokkarin ja yhden sarjakuvan, vaikkei kumpikaan erityisemmin kiinnosta. Ihan vaan, ettei taas tarttis lähteä ilman mitään. Ulkona saat vihdoin raitista ilmaa ja ujellus vaihtuu autojen tasaiseen huminaan. Jes. Mä luulin, että sen kirppiksellä käynnin pitäisi olla hauskaa, eikä sieltä ulos pääsemisen. Bussiin ja kotiin. Tuli aika kalliit kirjat, eihän bussiliput tunnetusti mitään ilmaisia ole.

Kotiin päästessä korvasi alkavat vinkumaan, ah ihanaa piipittävää ujellusta. Voit taas tuntea käyneesi yhdessä Lahden kehuitummista kirpputoreista.

Ehkä mä vaan käännän kelkkani, kierrättävä ihminen. Jos käyt Lahdessa, älä tuhlaa aikaasi kirpputoreihin, menetät vain järkesi. Jotain hyvää jos haluaa hakea, niin Launeella on iso kirppisten keskittymä, jossa taitaa olla yhteensä kuusi itsepalvelukirppistä ja/tai kierrätyskeskusta. Sieltä sitten voit bongailla itsepalvelukirppikseltä itsetehtyjä patsaita, avattuja(puoliksi käytettyjä) lasinpesunesteitä ja muuta mukavaa. Kierrätyskeskuksissa tavara taas taitaa lojua niin pitkään, että niihin ehtii pinttymään sellainen ummehtunut katku. Kerran kun pyörähdettiin, suurin osa ostoksista oli kierrätyskeskuksista. Halpoja tosin, mutta kotona ne lens roskikseen. Mutta olisinhan mä voinut myydä ne...No, en laita samaa paskaa kiertoon uudelleen, sinne ne roskikseen päätyi. Ehkä joku satunnaisista Roskis-Roopeista sai itselleen kivan maljakon. Tiedä häntä.

Launeen etu tosiaan on nuo yhdessä rykelmässä olevat kirppikset, kun taas kehutut kirppikset ovat lähes poikkeuksetta yksinäisenä mustana aukkona keskellä erämaata ja metsää. Nyt kävimme suht keskeisen sijainnin omaavalla kehutulla kirppiksellä ja naama jäi mutruun. Ehkä toivun tästä, ehkä en.

Niin, ne antikvariaatit. Aika kalliita – ainakin täällä. Huuto.netistä ollaan ostettu ihan hyväkuntoisia kirjoja useaan otteeseen, tosin se on osittain myyjästä kiinni, miten tuotteen kunnon luokittelee.

Yliherkkä hullu kiittää ja kuittaa.

10 kommenttia:

  1. Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset kirppiksiä kohtaan. Toisinaan tekee mahtavia löytöjä, juuri uudenveroisia kirjoja muutamalla eurolla, mutta toisinaan huonompi kuntoisista pyydetään kiskurihintoja. Sitten jos ei löydä mitään niin lähtee pahalla mielellä kotiin. Ite en oikeastaan kirppiksiltä edes mitään muuta katsele kuin kirjoja ja leffoja.

    Vaikken ite sit kirppiksiltä hirveesti mitään muuta osta, niin yritän kyllä ite myydä tavaraa. Välillä liian korkealla hinnalla ja sitten hermo menee kun ne ei mene kaupaksi niin tyrkkään sit melkein ilmaiseksi jonnekin facebookiin :D Mut toisinaan aattelee, et uutta tavaraa ei viitsisi puoli-ilmaiseksi myydä, mutta toki niitten arvo laskee heti kun kaupasta ulos kantaa, vaikkei sitten käyttäisikään ja hintalaput on paikalla :( Kannatan kirppiksiä mutta silti ärsyynnyn niitten kanssa, haha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mm vähän samat fiilikset, aika ristiriitaista. Oon aina tykännyt kirppiksistä, mutta nykyään siellä vain ärsyyntyy. Toki voin maksaa muutaman euron hyväkuntoisesta kiinnostavasta kirjasta, mutta tuntuu ettei niitä löydy kovin usein. Ehkä sitä pahaa mieltä vielä lietsoo se, että menee bussilla varta vasten sinne paikkaan, ja sitten ei mitään löydy.
      Me katellaan pääasiassa kirjoja, mutta koitan kattoa kaikkea muutakin sillä silmällä, jos on jotain kiinnostavaa. Ei kyllä koskaan löydetä mitään muuta kun niitä kirjoja sitten välillä.

      Tosiaan, mekin ollaan paljon myyty tavaraa. Enimmäkseen facebook-kirppiksillä, mutta niissä(kin) on se oma ruljanssinsa. Ollaan saatu huonekaluista ihan hyviä summia, kun ollaan myyty niin hyväkuntoisina ja jos sattunut itse vaikka ostamaan alennuksesta, niin ihan hirveästi ei olla jääty häviölle. Joidenkin tavaroiden kohdalla hinnan joutuu laittamaan yllätävän alas, vaikka olisivat ihan uudenveroisia. Vaikka siinä myymisessä on oma vaivansa turhien varauksien ja välillä turhaan odottelun takia, niin koen silti että se on hermoja säästävämpää kun Lahden kirppiksillä asiointi.

      Pk-seudulla on ollut hyviä ne kirppikset joissa olen aikanaan parisen vuotta sitten käynyt. Voisin sanoa, että aina on lähtenyt jotain mukaan. Ehkä se on vähän paikkakohtaista.
      Tiia

      Poista
  2. Hauska postaus. :D Kirppareilta löytöjen tekeminen vaatii kyllä enemmän sitkeyttä, kuin esim. kierrätyskeskuksissa! Minkä hintaisia kirjoja Lahden antikvariaateissa sitten suunnilleen on? Itse olen Helsingissä huomannut, että ne kirjat, jotka minua kiinnostaa, on kauempana keskustasta yleensä 2-5€, ja keskustan antikvariaateissa sitten 5-8€, mikä alkaa olla jo vähän liikaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :D Kirjoitin vähän kieli poskessa. Hinnat pyörii varmaan alkaen jossain 8 eurosta eteenpäin. Tietty kirjasta riippuen, mutta semmoset kiinnostavat kirjat on yleensä jo lähempänä 10 euroa tai yli. Ihan niihin ei kyllä budjetti repeä. Jonkun yksittäisen, kauan halutun kirjan nyt sillä hintaa saattaa ostaakin. Ajateltiin käydä tekemässä kierros tällä viikolla pitkästä aikaa, mutta Tommi tuli eilen kipeäksi, joten menee varmaan ensi viikkoon. Voin sitten laittaa katsoa hintoja tarkemmin, nyt ei ole tosiaan hetkeen tullut käytyä niin en edes tarkasti muista, kuin vaan että liian kalliita. Tommi kyllä vahvisti hinnan, joten totta taidan nyt puhua. :D

      Aika paljon siellä vaikuttaa sijainti näköjään. Kirjasta riippuen joku 5 euroa voi olla vielä ihan passeli, jos tosissaan haluaa. Jos taas on sellainen kirja, josta ei edes odota mitään maatamullistavaa, niin ei ehkä sitä 5 euroakaan viitsisi maksaa.
      Tiia

      Poista
  3. Ei ne kirpparireissut aina mene ihan nappiin, tuttu tunne. :D Mää oon huomannut, että Oulun kirppareilta löytyy tosi hyvin kirjoja, mutta... Monesti ne hintalaput on liimattu siihen etukanteen (??), ja nehän ei lähde siitä pois (joskus olen ostanut ja kauhistellut asiaa). Sieluun sattuu kun niitä näkee. Toinen on, että kun kerrankin löytää jonkun kivan vaatteen, ja sitten siinä ei ole hintalappua. -.- Mutta mää kyllä silti tykkään kirppareita kierrellä, ikinä ei tiedä mitä voi tulla vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, just eilen mietin tota. Onneks osa tajuaa sentään laittaa sen takakanteen. Kirppiksen hintalaput on niin isoja ja jos ne liimaa etukanteen, niin ei ole kivaa irrottaa, jos ylipäänsä edes lähtee. Jos on kansipaperi, niin ei mitään toivoa. Hyvä sanavalinta, sieluun sattuu.

      Jotkut vissiin irrottelee esim vaatteista hintalappuja ja siirtää ostamaansa tuotteeseen, eli jos vaikka haluaa topin joka maksaa 10 euroa, mutta ei halua maksaa niin paljon, irrottaa kahden euron topista lapun ja lyö sen siihen 10 euron lapun tilalle... Hävytöntä touhua, mä en pysty ymmärtämään varastamista. Eikö ne ihmiset tajua että ne varastaa, vai eikö ne vaan välitä...
      Tiia

      Poista
  4. Tätä oli niin hauska lukea! :D
    Mä oon kirppishullu ja teen usein aika hyviä löytöjä. Nyt tekee oikein mieli tulla katsomaan Lahden kirppikset läpi, haha! & Antikvariaatit on kivoja, mutta niiltä ei ikinä raaski ostaa mitään. Kaupunki kuin kaupunki ja hinnat silti aina hipoo kattoja :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, no onnistuin tehtävässä siis :D
      No jos Lahdessa käyt, niin älä oikeesti... Kyl täältä varmaan jotain parempaa ajanhukkaa löytyy.

      Poista
  5. Ai kauhee, ihanaa avautumista oikein tunteella ja hartaudella :D :D Täytyy varoa kirppareita, jos satun joskus Lahteen eksymään! Tykkään kyllä käydä kirppareilla Suomessa käydessäni, mutta osa kiskoo kyllä ihme hintoja käytetyistä kirjoista. Tiedän muuten tunteen, kun oikein varta vasten lähtee kirpparikierrokselle ja haaveena on, että saisi edes yhden kivan kirjan ja sitten käy noin kun kuvasit, aargh!

    Parempi onni ensi kerralla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah. Mä oikeestaan tosi harvoin avaudun mistään mihinkään (paitsi länkytän Tommille), niin kerrankos sitä tunteella sitten :D Tietysti asiat voi Lahden kohdalla tulevaisuudessa muuttua, mutta itse epäilen kyllä. Kirppiksillä on kiva käydä, ainakin ennen oli. Ehkä se on vaan tää Lahti, ollaan pari vuotta nyt täällä asuttu ja tuntuu että kirppikset oli muualla niin paljon parempia. Vai onkohan aika kullannut muistot? Toisaalta en muista silloin ärsyyntyneeni kirppiksellä.

      Jep, parempi onni. Tehdään varmaan antikvariaattikierros kunhan Tommi paranee flunssastaan, josko olis parempi reissu. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne piristävät aina päivää!